tiistai 12. huhtikuuta 2011

Hevosia tarjolla

Kun ryhdyt tavallisesta ratsastajasta hevosenetsijäksi, elämä muuttuu joiltain osin. Hevoselämä siis. Tutut, puolitutut, hevosia myyvät, kokeneemmat omistajat, valmentajat, täysin noviisit jne. ryhtyvät tarjoamaan vinkkejä ja neuvoja, mitä kannattaisi tehdä. Olen kiitollinen kaikista neuvoista, tarjotkaa niitä jatkossakin, mutta myös hämilläni.

Muutama puolitosissaan tehty kysely ympäriinsä on tällä hetkellä tuottanut satoa seuraavasti:

  • Yksi lupaava 6-vuotias ruuna (jota menen katsomaan tänään), videolla sellainen sievä, letkeäliikkeinen ja kiva, mutta ei välttämättä mikään suurten kenttien tähti... tai mistäpä tuon tietää.
  • Yksi 5-vuotias tulevaisuuden lupaus. Ei kovin kaunis, mutta tyrmäävän upea liike ja (omistajan mukaan) upea luonne. Aloittelee kansallista uraa juuri. Olen yrittänyt pyytää audienssia tätä katsomaan, mutta omistajan into on jostain syystä aina lopahtanut. Noh, ehkä hän vielä aktivoituu :-)
  • 3-vuotias aivan ihana ja todella potentiaalisen oloinen, suorastaan tyrmäävä olento. Sopisi elämäntilanteeseeni sikäli, että jäisi vielä ainakin jouluun asti ratsutettavaksi omalle kotitallilleen. Tästä kullanmurusta kuullaan vielä, vaikkei se minulle päätyisikään.
  • 6-vuotias suomenhevonen. Kaunis kuin kuva, ja suokiksi aivan mahdottoman hyväliikkeinen. Tällekin on audienssi sovittuna, tosin viikonloppuna vasta. En malttaisi odottaa.
  • 11-vuotias kilpakenttien konkari. Ei yhtään hullumpi videolta katsottuna, mutta jostain syystä kiinnostus ei ole herännyt, vaikka tämä olisikin varmasti järkevin vaihtoehto.
  • Mainitsen viimeisenä vielä oman Kultamuruni kotitallilta. Ihana, mahtava hevonen, jonka kanssa heppakemia kohtaa täysin, eikä osaamisessa tai liikkeessä ole mitään pahaa sanottavaa, päinvastoin. Haikein mielin joudun unohtamaan tämän vaihtoehdon, hevosen ollessa jo varsin iäkäs... toisaalta hyvä valinta ensihevoseksi, muutama vuosi kokemusta ja sitten uusin eväin näitä nuorempia katsastamaan.
Kuten huomaamme, nämä ovat kaikki aika erilaisia suuntia kohti hevosenomistajuutta. Omine haasteineen ja hyvine puolineen. Voi kun joku neuvojista osaisi sanoa, ota tuo, ilman omia piilomotiivejaan. Sitä odotellessa ei auta kuin luottaa omaan vaistoon...

1 kommentti:

  1. Viitaten edelliseen postaukseen, lupaan kokeilla, mikäli jalkani yltävät maahan! Siis sen hepan selästä.

    VastaaPoista