En ole kauheasti tässä viime päivinä ehtinyt vauvahevoseni kanssa puuhastella, isot kisat lähestyvät ja olen lainahevoseni Johtajatamman kanssa treenannut ja yrittänyt paremmin tutustua tähän. Eikä näin perheellisenä aivan kaikkea vapaa-aikaansa voi kuitenkaan tallilla viettää. Onneksi vauvahevosellani riittää touhua kavereiden kanssa...
Kaunis hevoseni asteli ylvään näköisenä siis laitumelle. Maastakäsittely, tai lähinnä maltti siinä hommassa, ei vielä kokonaisuutena ole Hottiksen parhaita puolia ja täytyy sanoa, että pitelemisessä oli tekemistä. Muutamasta kerrasta viisastuneena olen myös ymmärtänyt, että tämän hevosen kanssa hanskat talutukseen on ihan ehdoton. Olisihan se muillakin, mutta täytyy myöntää, että joskus laiskuus iskee.
Lauma suhtautui uuteen tulokkaaseen maltillisen uteliaana. Hottis ympäröitiin heti, sitä katseltiin, haisteltiin, osa tyynen rauhallisina, muutama enemmän höseltäen. Reipas vauvahevoseni suhtautui toisiin ystävällisesti ja antoi uusien kavereiden tutkia rauhassa. Johtajahevonen ei lyhyen nuuskimisen jälkeen jaksanut Hottis-vauvasta paljoa piitata. Ponitammat olivat vähän kiinnostuneempia. Eniten tunteita herätti muuan toinen nuorehko ruuna, joka jaksoi kerta toisensa jälkeen tulla aivan iholle kiinni kiljumaan. Äänimaailma oli sangen mielenkiintoinen, uusi heppakaveri röhki kuin jättikokoinen porsas. Hottispieni yritti jo luovuttaa ja alkaa rauhassa syömispuuhat, ja toinen vain jaksoi. Lopulta vauvahevoseni sai tarpeekseen ja latasi toista päin muutaman kerran. Sen jälkeen nuokin kaksi olivat selvittäneet välinsä, ja kaikilla oli rauha maassa.
Laumaan kotiutuminen siis sujui sekin enemmän kuin hyvin. Mikäpä tämän ihanan hevosen kanssa ei sujuisi. Tässä reilun viikon aikana Hottis on myös saanut puumanaisen, eli Johtajatamman ihastumaan itseensä ja sekoittanut laumadynamiikkaa omalla olemassa olollaan. Tänään hakiessani Johtajatammaa treeneihin, Hottismuru makasi aivan raatona tämän jaloissa, hievahtamatta kyljellään, ja Johtajatamma vahti auktoriteetillaan toisen unia. Olisipa sattunut kamera matkaan :-)
Tälläkin hetkellä siis Hottis nauttii ja rypee laitumella, eikä paljoa joudu tietämään aikuisten hevosten rankasta kisatreenailusta tai muustakaan sivistyneestä. Elää mahdollisimman hevosen arvoista elämää kohti syksyä, jolloin ratsastusharjoitukset kunnolla ja säännöllisemmin aloitamme.
Kaikki blogissa esiintyvät kuvat isompina ja muitakin kuvia löytyy jatkossa osoitteessa http://kuvat.hottis.fi . Hottiksen gallerian ulkoasu on vielä vaiheessa, mutta kunhan ehdin sille muutaman ajatuksen uhrata, saadaan ulkoasustakin varmasti kivempi.