Laitumen riemuja

En ole kauheasti tässä viime päivinä ehtinyt vauvahevoseni kanssa puuhastella, isot kisat lähestyvät ja olen lainahevoseni Johtajatamman kanssa treenannut ja yrittänyt paremmin tutustua tähän. Eikä näin perheellisenä aivan kaikkea vapaa-aikaansa voi kuitenkaan tallilla viettää. Onneksi vauvahevosellani riittää touhua kavereiden kanssa...

Muutama päivä kotiutumisensa jälkeen Hottis pääsi laitumelle tutustumaan uusiin kavereihin. Tallillamme elelee mukava pieni hevoslauma, eri-ikäisiä tammoja ja ruunia ja tänne pieni vauvahevoseni lähti nyt opettelemaan sosiaalisia taitoja. Laumaan päästäminen on aina mielenkiintoista seurattavaa, se avaa uutta näkemystä lauman dynamiikkaan ja hevossuhteisiin. Jännitystä laumaan päästämiseen toi myös tieto, että edellisessä kodissaan Hottis oli pomottanut nuorten orien laumaa.

Kaunis hevoseni asteli ylvään näköisenä siis laitumelle. Maastakäsittely, tai lähinnä maltti siinä hommassa, ei vielä kokonaisuutena ole Hottiksen parhaita puolia ja täytyy sanoa, että pitelemisessä oli tekemistä. Muutamasta kerrasta viisastuneena olen myös ymmärtänyt, että tämän hevosen kanssa hanskat talutukseen on ihan ehdoton. Olisihan se muillakin, mutta täytyy myöntää, että joskus laiskuus iskee.

Lauma suhtautui uuteen tulokkaaseen maltillisen uteliaana. Hottis ympäröitiin heti, sitä katseltiin, haisteltiin, osa tyynen rauhallisina, muutama enemmän höseltäen. Reipas vauvahevoseni suhtautui toisiin ystävällisesti ja antoi uusien kavereiden tutkia rauhassa. Johtajahevonen ei lyhyen nuuskimisen jälkeen jaksanut Hottis-vauvasta paljoa piitata. Ponitammat olivat vähän kiinnostuneempia. Eniten tunteita herätti muuan toinen nuorehko ruuna, joka jaksoi kerta toisensa jälkeen tulla aivan iholle kiinni kiljumaan. Äänimaailma oli sangen mielenkiintoinen, uusi heppakaveri röhki kuin jättikokoinen porsas. Hottispieni yritti jo luovuttaa ja alkaa rauhassa syömispuuhat, ja toinen vain jaksoi. Lopulta vauvahevoseni sai tarpeekseen ja latasi toista päin muutaman kerran. Sen jälkeen nuokin kaksi olivat selvittäneet välinsä, ja kaikilla oli rauha maassa.

Laumaan kotiutuminen siis sujui sekin enemmän kuin hyvin. Mikäpä tämän ihanan hevosen kanssa ei sujuisi. Tässä reilun viikon aikana Hottis on myös saanut puumanaisen, eli Johtajatamman ihastumaan itseensä ja sekoittanut laumadynamiikkaa omalla olemassa olollaan. Tänään hakiessani Johtajatammaa treeneihin, Hottismuru makasi aivan raatona tämän jaloissa, hievahtamatta kyljellään, ja Johtajatamma vahti auktoriteetillaan toisen unia. Olisipa sattunut kamera matkaan :-)

Tälläkin hetkellä siis Hottis nauttii ja rypee laitumella, eikä paljoa joudu tietämään aikuisten hevosten rankasta kisatreenailusta tai muustakaan sivistyneestä. Elää mahdollisimman hevosen arvoista elämää kohti syksyä, jolloin ratsastusharjoitukset kunnolla ja säännöllisemmin aloitamme.

Kaikki blogissa esiintyvät kuvat isompina ja muitakin kuvia löytyy jatkossa osoitteessa http://kuvat.hottis.fi . Hottiksen gallerian ulkoasu on vielä vaiheessa, mutta kunhan ehdin sille muutaman ajatuksen uhrata, saadaan ulkoasustakin varmasti kivempi.

Tervetuloa kotiin Hottis

Varsan Kaveri, alias Hottis, on saapunut Kotiin. Kotiutuminen tapahtui kauniina maanantaina ja sujui erittäinkin sutjakkaasti. Jännittävää oli, kun perässä vieras koppi ja auto sekä kuski olivat ensimmäistä kertaa hevosta kyyditsemässä. Kaikki selvisivät hienosti ja autossa saimme tuliaisena monta Hottiksen kaveria - auto näet oli vielä eilen täynnä innokkaita kärpäsiä.

Hottiksen saapuminen uuden tallin pihalle oli uljasta katseltavaa. Iso kiiltävä hevonen, joka puhisi hurjasti katsellessaan ympärilleen, sai oitis jalkoihinsa kolme koiraa pyörimään. Siitäkin selvittiin, kuten myös pelottavasta kentästä, järkyttävän hurjista kottikärryistä ja vaarallisesta vesiämpäristä. Kaikenkaikkiaan, uuden hevoseni käytös oli enemmän kuin hienoa ja taas tämä

osoitti olevansa erittäin järkevä nuori olento.

Ensimmäisen päivän Hottis sai ottaa rennosti tarhaillen. Naapuritarhojen hevoset moikattiin moneen otteeseen aitojen yli eikä mitään ongelmaa ollut missään kohdin. Yöstäkin oli selvitty hienosti, olkoonkin, että ovela otus oli heti oppinut avaamaan karsinanovensa yläsalvan. Onneksi älli ei ihan riittänyt siihen, että sen jälkeen ovesta olisi halutessaan voinut vain juosta läpi.

Toisena päivänä päästiinkin jo tosihommiin aamuisen vauvatunnin muodossa. Vauvatuntia siis miehittävät Hottis ja toinen tallin samanikäinen ponivauva. Ehkäpä näistä tulee vielä parhaat kaverukset. Ensimmäinen selkäännousu jännitti kyllä melko paljon, ja yleisöäkin oli jokunen paikalle kertynyt. En voisi olla enempää tyytyväinen tuntiimme. Hottis toimi kuin unelma, eikä muutamaa säpsyilyä lukuunottamatta ollenkaan tuntunut siltä, että sitä olisi vasta pari kuukautta ratsastettu. Käynti ja ravi toimivat upeasti, ja laukatkin saimme nousemaan. Täytyy tosiaan sanoa, että Hottiksen tasapaino on ällistyttävä ja kuuliaisuus ja työhalukkuus huippuluokkaa. Tämän kanssa on jatkossa enemmän kuin ilo tehdä hommia.

Opettelimme tunnilla kevyesti ja hiljaa ratsastamista. Sitä että pohkeella pyydetään kerran ja sitten palkitaan hevonen oikeasta reaktiosta istumalla hiljaa. Ajatuksena itsestäänselvyys, mutta yllättävän vaikea käytännössä. Harjoittelu kuitenkin tuotti tulosta, ja uskoisin saaneeni ajatuksesta hyvin kiinni. Ei muuta kuin jatkamista tämän ajatusmaailman kanssa.

Vauvatunti oli nopeasti ohi, puolen tunnin ratsastuksen jälkeen Hottis oli melko märkä ja väsynyt ja se palkittiin runsain kehuin ja pitkällä taluttelulla. Tallissa Hottis oli enemmän kuin tyytyväisen oloinen ja ratsastaja säteili.

Täytyy uskoa, että hyvä tästä vielä tulee...