Valmennuksessa, päivä nro 2

Tehovalmennus jatkui heti seuraavana päivänä, ja vuorossa oli nyt yksityistunti. Saavuin verkkailemaan hieman etuajassa.

Verryttelyssä Hottis tuntui vähän tahmealta, se ei ole tyypillistä Hottista. Tein ravi-käynti-siirtymisiä, ja mahdollisimman reippaasti ravia suorilla. Pikkuhiljaa hevonen alkoi vähän piristyä.

Teimme aluksi avotaivutusta suoraa pitkin reippaassa kevyessä ravissa. Välillä piti ottaa hitaampaan tempoon, välillä taas keskiravinomaisesti. Näistä Hottis selviytyi hienosti. Harjoituksen aikana sain useaan kertaan taas kommenttia käsistäni, ja mietin miksen vaan nyt tajua asiaa oikein. Korjasin ja korjasin, mutta en saanut käsiä loksahtamaan oikeaan asentoon millään. Jossain vaiheessa sain kehoituksen pysähtyä ja teimme satulahuovan kiinnikkeistä virityksen, jossa kummallakin kädellä piti vetää itseään kiinni satulaan. Hankala selittää, mutta satulahuovan kiinnikkeet olivat siis käsissä, käsiä piti nostaa ylös (eli vetää ihan kunnolla voimalla niistä), kyynärpäitä työntää samalla taakse ja itseä kiinni satulaan. En tiedä tulinko tästäkään lopulta viisaammaksi, se vakautti kyllä käsiä ja pakotti korjaamaan pohkeella, mikä on hyvä, mutta kuvista kun katson istuntaani ennen ja jälkeen korjauksen, korjauksen jälkeen nojaan mielestäni liikaa taakse, mutta käsissä ei ole mitään olennaista eroa. Kuvat ovat maneesilaatua, en viitsi niitä nyt tänne laittaa. Toisaalta kuvat tietenkin ovat pysäytettyjä hetkiä, voihan se olla, että kokonaisuus oli kuitenkin parempi/rennompi/vakaampi tms.

Avotaivutuksen jälkeen teimme laukka-käynti-siirtymisiä. Ne menivät hyvin ja Hottis tuntui olevan hyvin paketissa, mutta kuitenkin energinen. Saimmekin kehuja siitä, että hevonen pysyi mukavasti lyhyenä ja oli laukassa parempi kuin edellisenä päivänä. Kun laukka oli hallinnassa, teimme muutamat pohkeenväistöt laukassa. Ne meinasivat hieman levitä, joten annoimme nyt jo hikisen Hottiksen kävellä muutaman kierroksen...

Tauon jälkeen jatkoimme laukkaväistöillä kumpaankin suuntaan ja nyt ne menivätkin paljon paremmin. Huonokuntoinen ratsastajakin sopivan levännyt kun oli... ;) Jossain näillä main jäimme myös yksin maneesiin, kun edellinen ratsukko oli kävellyt hevosen kuivaksi. Yksinjäämistilanne on ollut Hottikselle lähes poikkeuksetta vaikea hetki. Nytkin se alkoi hirnua ja selkeästi jännittyi. Valmentaja kehotti jatkamaan, ja äkkiä tuo asettui taas avuille, mutta selkeästi sellainen pieni varuillaanolo jäi.

Väistöjen jälkeen teimme vielä vastalaukkoja. Taas vasen laukka toimi täysin hyvin, saimme jopa asetuksen kanssa vähän leikiteltyä kaarilla. Oikeassa laukassa taas hevosta piti todella vahvasti tukea sisäpohkeella ja rikkoja tuli monet kerrat. Samalla huomasimme, että Hottis ei suorallakaan vasemmassa kierroksessa suostu nostamaan oikeaa laukkaa, loivan kaaren avulla se onnistui ja lopulta saimme muutaman tyydyttävän kaaren myös oikeassa laukassa. Kotiläksyksi jäi harjoitella vastalaukan nostoja suorilla ja muutenkin vastalaukan työstäminen.

Valmennus kaikkinensa oli loistava kokemus, saimme erittäin paljon hyviä treenivinkkejä ja ajateltavaa monestakin asiasta. Vielä kun hieno uljas hevoseni päätti lastautua alle minuutin suostuttelulla, oli ratsastaja säteilevä ja hyväntuulinen valmennuksen jälkeen. Nyt sitten vaan kovin kovasti harjoittelemaan oppien mukaisesti.