Tänä aamuna menin iloisena tallille, rauhassa omalle aamuratsastukselleni. Lauantaiaamut ovat aina viikon kohokohta, lapsia ei tarvitse raahata mukaan ja tallilla on ihanaa ja rauhallista. Vain joku toinen aamuvirkku hevosenomistaja saattaa paikalle eksyä, normaalihälinästä ei tietoakaan.
Mutta, voi sentään. Hottis-vauva kyyhötti tarhan nurkassa surullisen oloisena, eikä ollenkaan iloisena rynnännyt portille höristen, kuten yleensä. Ajattelin vielä jotenkin, että kyseessä oli vain extramutainen tarha, jota hienohelmakopukka arasteli, ja lähdin sisään elukkaa putsailemaan. Sisälläkin kuitenkin otus oli apaattinen ja väsyneen oloinen ja päästyäni kuorimaan jalkoja mudasta huomasin niiden olevan kuuman ja tönkön oloiset. Hottis myös aristi jaloista kosketusta. Puimme tästä huolimatta tallinomistajan kehoituksesta juoksutusvermeet ja suuntasimme kentälle.
Kentällä kävelytin Hottista hetken, se liikkui ok, joskin hitaan ja haluttoman tuntuisesti. Kentän pohjakin on melkoisen hiekkavellimössöä, joten laitoin osaselitykseksi tämän ja otimme hieman ravia. Ravi meni aivan puhtaasti, ei mitään hätää, joten juoksuttelin hetken ja lopettelimme melko pian.
Törmäsin talliin päin kulkiessani muutamaan tuttuun ja jäimme pihalle juttelemaan. Siinä seistessä Hottis-parka alkoi täristä oikein kunnolla, eikä yhtään ollut oma itsensä. Hottiksen oma itsehän on sitä, että keskittymiskyky paikalla seisomiseen on luokkaa millisekunti ja sen jälkeen alkaa kuikuilu ja häslääminen. Nyt se vain möllötti ja tärisi.
Mittasin tallissa kuumeen ja mittari antoi kiitettävät lukemat 40,75. Olin aivan puulla päähän lyöty. En tosiasiassa ihan kauheasti sairaan hevosen hoitamisesta tiedä tai ylipäätään sairauksista, mutta sen verran toki ymmärrän, että yli 40 astetta on korkea kuume millä tahansa olennolla. Joten ei muuta kuin soitto päivystävälle kunnaneläinlääkärille. Hoito-ohjeeksi lepoa, juomista, yleisvoinnin tarkkailua, taluttelua ja vähintään viikko ilman rasitusta.
Selvennetään nyt tähän, että Hottishan sai keskiviikkona rokotuksen. Itse asiassa koko rokotusohjelma oli jo edellisessä kodissa mennyt vanhaksi, joten homma alkoi siis alusta. Eläinlääkärin mukaan hyvin todennäköistä on, että tämä olisi rokotusreaktio, vaikka vähän myöhässä onkin normaaliin verrattuna. Tiedä sitten, joka tapauksessa kurja fiilis on, kun on näin hirmuisen noviisi hevosen sairastelun kanssa. Onneksi on kuitenkin kokenutta talliväkeä ympärillä.
Ennen tallilta lähtöäni Hottiksen lämpö oli liikutuksen jälkeen laskenut asteen verran, onneksi. Ja hepo söi heiniä ihan tyytyväisen oloisena ja oli juonut myös reippaasti. Ehkä se siitä sitten kuitenkin lähtee parempaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti